Yhteisvanhemmuudessa riittää oppimista – ”Perhepalveluissa voitaisiin tukea tehokkaammin vanhempien yhteistyön muodostumista”
Tasa-arvoinen yhteisvanhemmuus on suomalaisessa yhteiskunnassa ideaali, joka ei aina käytännön tasolla toteudu. Tutkimushanke selvitti vanhempien välisen yhteistyön merkitystä Suomessa ja kansainvälisesti. ”Perhepalveluissa voitaisiin tukea tehokkaammin vanhempien yhteistyön muodostumista”, tutkijat vinkkaavat. Se vauhdittaisi perhevapaauudistuksen toteutusta ja tietä tasa-arvoon.

Yhteisvanhemmuuden käsite on edelleen monelle melko vieras, pohtii vanhempi tutkija Kaisa Malinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Monen ajatuksissa se liittyy etenkin yhteishuoltajuuteen ja eronneen pariskunnan lastenhoitojärjestelyihin, vaikka kyseessä on etenkin yhdessä olevien pariskuntien tapa toimia yhdessä lasta kasvattaessaan.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Anna Rönkä on samaa mieltä.
”Lisäksi yhteisvanhemmuus on muutakin kuin tasainen työnjako vanhempien välillä. Se on tapa, jolla vanhemmat osoittavat yhdenmielisyyttä, molemminpuolista tukea ja säätelevät perheen vuorovaikutusta. Keskinäisen työn- ja vastuunjaon ei edes tarvitse olla tasan jaettua, kunhan molemmat kokevat sen oikeudenmukaiseksi”, Rönkä tarkentaa.
Toimiva vanhempien välinen yhteistyö helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja ennaltaehkäisee parisuhdeongelmia, edistäen sitä kautta niin lapsen kuin vanhempienkin hyvinvointia.
Pian päättyvässä tutkimushankkeessa tutkijat perehtyivät vanhempien välisen yhteistyön kehittymiseen ja päivittäisiin muutoksiin. Suomessa, Portugalissa ja Japanissa toiminut tutkijatiimi on myös selvittänyt, millä tavalla eri maiden perhe- ja työpolitiikka, perhepalvelut ja vallitsevat odotukset heijastuvat vanhempien välisen yhteistyön kehittymiseen.
Tasa-arvon ideaali ei aina näy arjessa
Suomalaisessa yhteiskunnassa tasa-arvoinen vanhemmuus on ollut ideaali jo pitkään. Tutkijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan aina heijastu arjen toiminnan tasolle tai näy toimivana yhteisvanhemmuutena. Esimerkiksi äidit nähdään myös Suomessa usein yhä edelleen lapsen ensisijaisena vanhempana – eli vanhempana, jolla on päävastuu lasten hyvinvoinnista.
”Liian jäykkä käsitys tasa-arvoisesta vanhemmuudesta voi myös olla haaste yhteisvanhemmuudelle. Perhepalveluiden työntekijät ovat kuvailleet toimivan yhteisvanhemmuuden riskiksi esimerkiksi vanhempien välisen kilpailun ajankäytöstä. Vanhemmat ovat saattaneet kalenteroida molemmille omaa aikaa, mutta samalla perheen yhteinen aika on unohtunut yhtälöstä”, Malinen kuvaa.
Kun Suomessa keskustelu yhteisvanhemmuuden hyödyistä keskittyy vain pitkälti tasa-arvon kysymyksiin, on riskinä, että toimivan yhteisvanhemmuuden hyödyt lapselle ja perheen hyvinvoinnille jäävät huomaamatta, joita puolestaan painotetaan yhteisöllisyyttä korostavissa maissa, Rönkä summaa.
Tutkijat arvioivat: perhevapaauudistus tukee yhteisvanhemmuutta, mutta se ei vielä riitä
Jotta yhteisvanhemmuutta voitaisiin paremmin tukea, kaipaisivat tutkijat muutoksia niin rakenteisiin kuin esimerkiksi palveluiden toimintaan.
”Esimerkiksi perheille suunnatuissa palveluissa, kuten neuvoloissa asiakkaina ovat usein äidit, jolloin voi vaatia ammattilaiselta erityisiä ponnisteluja löytää keinoja tukea ja huomioida isien roolia. Palveluissa asia kuitenkin jo tiedostetaan, ja siihen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Olennaista on tunnistaa molempien vanhempien tärkeä rooli jo odotusvaiheesta lähtien” Malinen toteaa.
Kehitystä on nähty myös rakenteiden tasolla. Tästä toimii esimerkkinä vuoden 2022 perhevapaauudistus, joka viestii yhteiskunnan voimakkaasta tahtotilasta tasa-arvoiseen vanhemmuuteen. Tutkijat pitävät uudistusta tärkeänä ”momentumina” myös palvelujen kehittämiselle.
Palveluihin tutkijat levittävät hankkeessa kerättyä tietoa myös päätöswebinaarin muodossa. Keskiviikkona 31.5. järjestettävään webinaariin on ilmoittautunut jo yli 200 perheiden kanssa työskentelevää ammattilaista eri puolilta Suomea. Tapahtumassa kuullaan, kuinka suomalaisten vanhempien välinen yhteistyö lähtee rakentumaan vauvaperheissä. Tarkoitus on myös pohtia yhdessä, kuinka yhteisvanhemmuutta voidaan paremmin tukea perheille suunnatuissa palveluissa.
Tiedeviestintäkampanja jakaa tietoa vauvaperheille
Palveluiden lisäksi tietoa halutaan jakaa suoraan vanhemmille. Syksyllä 2023 Keski-Suomen hyvinvointialueella tullaan näkemän vauvaperheille ja odottaville pariskunnille suunnattua tiedeviestintää. Tutkimustärppeihin voi törmätä niin verkossa ja somessa kuin neuvoloissa, perhekeskuksissa ja kirjastoissakin.
”Haluamme viestiä toimivasta yhteisvanhemmuudesta ja perheen hyvinvoinnista tutkimusperustaisesti niille vanhemmille, jotka tiedosta eniten arjessaan hyötyvät. Toivomme, että hyvinvointialueen kanssa yhdessä toteutettavan tiedeviestintäkokeilun avulla vanhemmat löytävät oivalluksia omaan tapaansa toimia yhdessä lapsen hyvinvointia tukien”, Rönkä ja Malinen kertovat.
Lisätietoja:
CopaGloba – Yhteisvanhemmuuteen oppimassa -tutkimushanke on ajoittunut vuosille 2019–2023. Suomen lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Japani ja Portugali. Hankkeen toteutti Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä THL:n ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
31.5. webinaari: ”Yhteisvanhemmuuden alkutaipaleella: tutkimustuloksista käytännön tukeen”
Toimittajat ja muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulolle! Zoom-linkin saa lähettämällä sähköpostia tutkimuksen johtajille.
Yhteystiedot:
Anna Rönkä, anna.k.ronka@jyu.fi, puh. +358 40 805 4891
professori, Jyväskylän yliopisto
Kaisa Malinen, kaisa.malinen@jamk.fi, puh. +358 50 360 2104
vanhempi tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 4626920kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme